Varautuminen yrittäjän sairauspoissaoloon

Yrittäjinä joudumme jatkuvasti pohtimaan, kuinka poikkeusolot vaikuttavat yritystoimintaan ja kuinka vahingot minimoidaan. Samalla on hyvä miettiä myös sitä, kuinka mahdolliseen omaan sairastumiseen olisi järkevää varautua, koska käynnissä oleva epidemia lisää tilapäisen poissaolon riskiä. Olemme tottuneet menemään töihin vaikka pää kainalossa, mutta tällainen urheus ja sitkeys voi olla nyt tyhmyyttä. Kenenkään ei pidä halvaannuttaa yritystään sairastuttamalla yhtiökumppanit ja työntekijät.

Yrittäjän on syytä antaa mieluummin jo nyt (ja viimeistään ensioireiden ilmaannuttua) yhtiökumppanille ja/tai työntekijöille toimintaohjeet sairauspoissaolonsa ajaksi. Toki päätöksiä voidaan tehdä myös etänä sairasvuoteelta ja poikkeukselliset toimet voivat normaalisti odottaa ruoriin palaamista. Sopiva luotettu henkilö kannattaa kuitenkin varalta valtuuttaa välttämättömien kiireellisten päätösten ja sitoumusten tekemiseen.

Yksinyrittäjän olisi hyvä sopia jonkun kanssa siitä, että tämä voi ottaa käytännön asiat tarvittaessa hoitoonsa yrittäjän sairastuessa. Vastaava tarve voi tulla eteen myös muulle kuin yhden puurtajan yritykselle, mikäli kaikki sairastuvat yhtä aikaa. Omassa taloudessa asuva ei ole välttämättä tähän tarkoitukseen oikea henkilö, koska hänkin voi joutua yrittäjän sairauden vuoksi karanteeniin.

Jokaisen yrittäjän kannattaa tehdä edunvalvontavaltakirja, jossa on mietitty myös se, kuka on oikea henkilö päättämään yrityksen asioista. Edunvalvontavaltuutus annetaan sellaisia tilanteita varten, joissa valtuuttaja  tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Koronavirusta ajatellen sen varaan ei voi kuitenkaan laskea.

Voitaisiin ehkä ajatella, että henkilö on aina tehohoidossa edunvalvontavaltuutuksen tarkoittamassa tilassa. Julkisuudessa kerrottujen tietojen perusteella ani harva koronaan sairastunut työikäinen joutuu tehohoitoon ja tällöinkin hoitojakso on normaalisti vain 1-3 viikkoa. Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo, mikäli se ylipäätään on tällaisessa tilanteessa mahdollista, vaatii holhousviranomaisen vahvistuksen. Tähän tarvitaan lääkärinlausunto, joka osoittaa edellytysten täyttyvän, ja lisäksi valtuuttajan kuuleminen. Prosessi kestää suurella todennäköisyydellä huomattavasti pidempään kuin koko sairaus, saati ajanjakso, jona valtuuttaja pahimmassakaan tapauksessa on kykenemätön päätöksentekoon. Lisätyön aiheuttaminen lääkäreille lausuntopyynnöillä ei tunnu muutenkaan tässä tilanteessa hyvältä ajatukselta.

Tarvittaessa tavallinen vapaamuotoinen ja riittävästi yksilöity valtakirja riittää ja on siis edunvalvontavaltakirjaa parempi vaihtoehto koronaa ajatellen.

Huolella tehdyn edunvalvontavaltakirjan (ja testamentin, jonka mainitseminenkin tässä yhteydessä tuntuu kornilta) laatiminen vaatii yleensä perusteellisen keskustelun tekijän toiveista, mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Tällainen keskustelu kestää yleensä vähintään tunnin, mutta on sen väärti. Tämän jälkeen asiakas saa eväät oikeaan päätöksentekoon ja asiakirja voidaan laatia juuri hänen tarpeidensa mukaiseksi. Omien kokemustemme perusteella muulla tavoin tehty asiakirja kannattaa tarkastuttaa asiantuntijalla.