Avoliiton päättyminen

Avopuolisoilla tarkoitetaan yleiskielessä parisuhteen osapuolia, jotka asuvat samassa taloudessa avioliittoa solmimatta. Lainsäätäjän silmissä kaikki ”avopuolisot” eivät ole avopuolisoita: avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaan avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta. Puolisoiden katsotaan olevan avopuolisoita myös, jos heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avopuolisoita eivät luonnollisestikaan ole sellaiset yhteistaloudessa elävät parisuhteen osapuolet, jotka ovat avioliitossa.

Menettely omaisuuden jaon suhteen avoliiton päättyessä on, kuten moni muukin asia suomalaisessa siviilioikeusjärjestelmässä, osapuolten vapaasti sovittavissa. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annettuun lakiin ja sen säännöksiin voi turvautua yhteisen talouden purkamisen herättämissä kysymyksissä avoliiton päättyessä eroon tai avopuolison kuolemaan. Lain keskeisenä sisältönä on säännökset avopuolisoiden omaisuuden erottelusta ja mahdollisuudesta hyvityksen vaatimiseen toiselta avopuolisolta, jotka esittelen seuraavassa lyhyesti.

Avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen voi vaatia avoliiton päättyessä vaatia avopuolisoiden omaisuuden erottelun toimittamista. Omaisuuden erottelussa kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, yhteisomistussuhde on vaadittaessa purettava (yhteisomistussuhteen purkamisesta enemmän 7.4.2021 julkaistussa ajankohtaiskirjoituksessani ”Yhteisomistussuhteesta ja sen purkamisesta”).

Omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja. Kummallakin puolisolla tai kuolleen avopuolison perillisellä on oikeus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten, jos erottelun sisällöstä ei päästä keskinäisin tai lakimiesavusteisin neuvotteluin yhteisymmärrykseen.

Tietyillä edellytyksillä avoliiton päättyessä puolisolla voi olla oikeus toisen puolison maksamaan hyvitykseen jos katsotaan, että hän on puolisoiden yhteisen talouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista puolisoa säilyttämään tai kartuttamaan tämän omaa omaisuutta. Hyvityksen avulla halutaan estää perusteettoman edun saaminen toisen kustannuksella.

Hyvityksestä voidaan sopia tai hyvitysvaatimus tehdä omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei ole omaisuuden erottelussa vaadittu tai jos sitä koskevaa kannetta ei ole nostettu käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelun toimittamisesta. Jos erottelua ylipäätään ei ole toimitettu, oikeus hyvitykseen raukeaa, jollei sitä koskevaa kannetta ole nostettu tai pesänjakajan määräämistä haettu kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta tai siitä, kun avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen.

Omaisuuden erottelua ja hyvityksen vaatimista koskevissa kysymyksissä kehotan kääntymään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asiantuntijan puoleen oman avoerotilanteesi vaihtoehtojen kartoittamiseksi.