×

Change Language

FI EN SV
×
×
T_PLACEHOLDER_IMAGE
19.10.2020

Konkurssilain väliaikaiset muutokset

Asianajaja Tuomo Vatasen ajankohtaiskirjoitus konkurssilain väliaikaisista muutoksista velkojien oikeuksiin

Konkurssilakia muutettiin keväällä koronan vuoksi siten, että velallista ei voida asettaa 1.5.-31.10.2020 konkurssiin velkojan hakemuksesta sellaisen konkurssiuhkaisen maksukehotuksen perusteella, joka koskee 29.2.2020 jälkeen syntyneitä rästejä. Käytännössä tämä on estänyt tehokkaasti konkurssihakemuksia, koska velallisen maksukyvyttömyyden osoittaminen muuten on velkojalle hankalaa, ellei velallista ole todettu ulosotossa varattomaksi.

Hallitus esittää nyt, että lain voimassaoloa jatketaan 31.1.2021 saakka. Mikäli lakia ei ehditä säätää siten, että se tulee voimaan heti marraskuun alusta, saattaa väliin jäädä aika, jona konkurssihakemus voidaan tehdä tuoreitakin rästejä koskevan konkurssiuhkaisen maksukehotuksen perusteella. Jos nyt on tarpeen yrittää tällaista perintää, voi se siis onnistuakin.

Kevään lakimuutosta koskevassa hallituksen esityksessä todettiin, että konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttäminen perinnässä ei ole hyvän perintätavan mukaista silloin, kun konkurssiin asettaminen ei ole sen perusteella mahdollista. Elokuun alusta lähtien kehotuksia on kuitenkin voitu antaa uusistakin rästeistä, koska 3 kuukauden sisällä annettu kehotus kelpaa konkurssihakemuksen perusteeksi. Ilman esitettyä jatkoaikaa hakemuksen voisi siis tehdä 31.10.2020 jälkeen tällaisen kehotuksen perusteella.

Konkurssihakemuksia voidaan siis jättää marraskuun alussa jonkin aikaa, jos lainsäätäjän rattaat eivät ole riittävän hyvin rasvatut. Tavoitteena kuitenkin on, ettei tällaista katkosta tule.

Jos ja kun uusikin laki säädetään, moni yritys väistää konkurssin 1.5.2020-31.1.2021. (Asianajajakaan ei osaa olla tästä kovin pahoillaan, vaikka vanhan viisauden mukaan on parempi puhdistaa toisen pesä kuin liata oma????). Takaisinsaanteja ajatellen aika on kuitenkin pitkä. Velan maksu voi peräytyä konkurssipesään, jos se on tehty myöhemmin kuin 3 kk ennen konkurssihakemusta epätavallisin maksuvälinein (esim. maksettu tavaralla) tai ennenaikaisesti tai maksu on ollut pesän varoihin nähden huomattava. Aktiivinen perijä voi siis nyt välttää ongelmia konkurssipesän kanssa ja päästä passiivisia parempaan asemaan. Liian aktiivinen ei kuitenkaan pidä olla velallisen kanssa neuvotellessaan: velkojansuosinta ja yllytys siihen ovat rikoksia!