Perinnönjaon perusasioita

Vainajan kuoleman jälkeen perunkirjoituksen toimittamiselle on laissa säädetty kolmen kuukauden määräaika. Sen sijaan perinnönjaolle ei vastaavaa määräaikaa ole: joskus kuolinpesä saattaa olla jakamattomana useita vuosikymmeniäkin. Perinnönjakoon ryhtyminen useimmiten on kuitenkin kuolinpesän osakkaiden intressissä nopeammallakin aikataululla perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen.

Jos perittävä oli kuollessaan avioliitossa, ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus kuolinpesän ja lesken (tai vainajan entisen aviopuolison, mikäli ositusta ei aiemman avioliiton päättymisen jälkeen ole tehty) välillä. Osituksessa muodostuu perittävän perillisille jaettava omaisuus, kun vainajan osuus puolisoiden avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta on määritelty. Yksinkertaistettuna vainajan ja lesken yhteenlasketusta varallisuudesta puolet kuuluu kuolinpesälle ja puolet leskelle, jos puolisoiden avio-oikeutta ei ole avioehtosopimuksella rajoitettu. Toisin kuin usein ajatellaan, leski ei varsinaisesti peri mikäli perittävällä on rintaperillisiä, ellei perittävä ole tehnyt puolisonsa hyväksi testamenttia. Lesken oikeus kuolinpesään perustuu aviovarallisuusjärjestelmään, ei perintökaaren mukaiseen perillisasemaan. Leski perii kuitenkin puolisonsa ilman testamenttia siinä tapauksessa, jos perittävällä ei ole rintaperillisiä.

Osituksen toimittamisen jälkeen leski ei enää ole kuolinpesän osakas. Ennen perinnönjakoa on huolehdittava myös tietyistä pesänselvitystoimista, kuten kuolinpesän velkojen maksamisesta ja legaattien täyttämisestä. Legaatilla tarkoitetaan tiettyä omaisuutta, esim. tiettyä rahamäärää tai tiettyä kiinteää tai irtainta omaisuutta, jonka perittävä on testamentannut tietylle henkilölle, legaatin saajalle. Legaatin saajasta ei tule perittävän kuolinpesän osakasta. Sen sijaan yleistestamentilla perittävä määrää koko omaisuutensa tai määräosan siitä tietylle henkilölle, ja tällainen yleistestamentin saaja on vastaavassa kuolinpesän osakkaan asemassa kuin perittävän lakimääräiset perilliset.

Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään siitä, millä tavalla perinnönjako halutaan suorittaa. Yleensä keskinäinen sopiminen on myös perinnönjaossa tarvittavan lakiavun kannalta kustannustehokkain vaihtoehto. Osakkaat voivat sopimuksen laatimiseksi kääntyä yhdessä lakimiehen puoleen, jolloin lakimies laatii sopimuksen osakkaiden yhteisen näkemyksen pohjalta, ajamatta yksittäisen osakkaan asiaa.

Mikäli keskinäiseen sopimukseen ei päästä, kuka tahansa osakkaista voi hakea käräjäoikeudelta pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään. Pesänselvittäjä ja -jakaja on pesän osakkaisiin nähden puolueeton taho, käytännössä aina lakimies, joka huolehtii pesän saattamisesta jakokelpoiseksi ja tämän jälkeen perinnönjaon toimittamisesta perintökaaren mukaisesti osakkaiden jakovaatimukset yhteensovittaen. Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio katetaan kuolinpesän varoista. Ennen pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäkin voi ristiriitatilanteessa kääntyä lakimiehen puoleen neuvotteluavun saamiseksi.