Avio-oikeus suhteessa puolison perintöoikeuteen

Avioliitossa puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus ei kuitenkaan varsinaisesti näy avioliiton aikana, eikä siten esimerkiksi puolison yksin ennen avioliittoa hankkima omaisuus muutu avioliiton solmimisen myötä yhteiseksi. Avio-oikeuden merkitys näkyykin konkreettisesti vasta avioliiton päättymisen myötä toimitettavassa omaisuuden osituksessa, jossa puolisolla on avio-oikeuden nojalla oikeus saada puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä (avio-oikeuden alaiset varat - avio-oikeuden alaiset velat). Osituksessa yksinkertaistettuna enemmän omistava osapuoli maksaa vähemmän omistavalle osapuolelle erotuksen, eli niin sanotun tasingon, jonka myötä molemmille osapuolille jää saman verran heidän avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä.

Avio-oikeutta on mahdollista rajoittaa joko kokonaan tai osittain. Puolisot voivat esimerkiksi sopia avioehdolla, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen tai että avio-oikeus on ainoastaan osaan omaisuudesta. Myös testamentilla tai lahjakirjalla avio-oikeutta voidaan rajoittaa perinnönjättäjän tai lahjanantajan toimesta. Tyypillisin esimerkki lienee vanhempien testamentissaan tai lahjakirjassaan tekemä määräys, jonka mukaan heidän lastensa aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta heiltä perintönä tai lahjana saatuun omaisuuteen. Mikäli avio-oikeutta on joltain osin rajoitettu, ei rajoituksen kohteena olevaa omaisuutta huomioida osituksessa eikä tasingon suuruuden laskemisessa. Avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus pysyy siis omistajallaan.

Lapsettomien avioparien on hyvä huomata, että puolison lakimääräiseen perintöoikeuteen avio-oikeuden rajoittaminen ei kuitenkaan vaikuta. Lapsettoman avioparin kohdalla eloonjäänyt puoliso on ensin kuolleen lakimääräinen perillinen siitäkin huolimatta, että puolisoiden välillä olisi kokonaan poissulkeva avioehto (lapsettoman henkilön perimisestä voit lukea tarkemmin tästä artikkelista). Näin ollen esimerkiksi myös lapsettomana menehtyneen puolison omilta vanhemmiltaan testamentilla perimä kesämökki, johon on sisällytetty avio-oikeuden poissulkua koskeva määräys, siirtyisi perintönä hänen eloonjääneelle aviopuolisolleen, mikäli menehtynyt puoliso ei olisi itse tehnyt perimästään omaisuudesta testamenttia. Lapsettoman avioparin onkin hyvä pohtia, onko heidän kohdallaan testamentille tarvetta.

Myös muiden kuin lapsettomien avioparien on hyvä tarkistaa, että laaditut tai suunnitelmissa olevat asiakirjat johtavat toivottuun lopputulokseen. Usein aviopuolisot voivat haluta laatia esimerkiksi kokonaan poissulkevan avioehdon erityisesti avioeron mahdollisuutta silmällä pitäen ja samaan aikaan tehdä testamentin leskeksi jäävän turvaksi. Mikäli avioehto laaditaan kokonaan poissulkevana siten, että se on voimassa kaikissa tilanteissa ja samaan aikaan testamentataan puolisolle omaisuutta omistusoikeudella, johtaa se tällöin tilanteeseen, jossa puolisolle testamentilla tuleva omaisuus on kokonaisuudessaan perintöverotuksen alaista, eikä osakaan siitä tule mahdollisena tasinkona. Huomionarvoista onkin, että osituksessa puolisolle maksettavasta tasingosta ei mene lähtökohtaisesti veroa. Puolisot voivatkin halutessaan laatia avioehdon esimerkiksi siten, että se on voimassa ainoastaan avioeron varalle ja mikäli avioliitto päättyisi puolison kuolemaan, toteutuisi avio-oikeus normaalisti.

Kuten edellä esitetyt esimerkit osoittavat, on avio-oikeus yksi asia, joka avioliitossa elävän on hyvä huomioida perintöasioitaan suunniteltaessa. Perintöasiat ovat laaja kokonaisuus, joihin liittyviä kaikkia seikkoja ei välttämättä osata aina itse huomioida riittävällä tavalla. Mikäli avio-oikeuteen tai perintöoikeuteen liittyvät asiat mietityttävät miltään osin tai haluat muuten varmistaa oman tilanteesi, on toimistomme mielellään apunasi.