Kuka perii lapsettoman?

KUKA PERII LAPSETTOMAN?

Lapsettoman henkilön perinnön jakautuminen herättää tyypillisesti paljon kysymyksiä ja toisaalta myös epätietoisuutta. Asia koetaan monimutkaiseksi, eikä perittävälle itselleenkään aina ole selvää, kuka hänet lain nojalla perii.

Suomessa perimystä sääntelee perintökaari, joka sisältää säännökset niin sukulaisten perintöoikeudesta kuin puolison perintöoikeudesta. Ensisijaisia perillisiä perintökaaren mukaan ovat perittävän omat rintaperilliset, eli lapset (tai lapsen ollessa menehtynyt, lapsenlapset). Kuka siis perii, jos omia lapsia tai heidän jälkeläisiään ei ole?

Lapseton ja naimaton

Silloin, kun perittävällä ei ole omia rintaperillisiä, eikä hän kuollessaan ollut naimisissa, saavat perinnön ensisijaisesti hänen vanhempansa puoliosuuksin. Jos vanhemmista ainoastaan toinen on elossa, saa hän puolet perinnöstä ja toinen puoliosuus perinnöstä jaetaan perittävän omille sisaruksille. Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet ennen perittävää, menee perintö kokonaisuudessaan perittävän sisaruksille. Jos sisaruksista joku tai jotkut olisivat myös kuolleet, jakavat kuolleen sisaren osuuden tämän omat lapset.

Silloin, kun perittävän vanhemmat ovat kuolleet, eikä perittävällä ole sisaruksia (eikä sisaruksilla jälkeläisiä), saavat perinnön perittävän isovanhemmat. Mikäli myös isovanhemmat ovat kuolleet, menee perintö perittävän tädeille, enoille ja sedille. Jos myöskään tätejä, enoja ja setiä ei ole tai myös he ovat kuolleet, menee perintö valtiolle. Serkut eivät siten lain nojalla peri.

On hyvä huomata, että perintö jakaantuu edellä mainituin tavoin myös silloin, kun henkilö on elänyt kuollessaan avoliitossa. Avopuoliso ei peri lain nojalla koskaan. Ei edes silloin, kun avoliitto on kestänyt kauan eikä puolisoilla ole lapsia.

Lapseton, naimisissa

Mikäli perittävällä ei ole omia rintaperillisiä, mutta hän oli kuollessaan naimisissa, on tilanne erilainen. Tällöin perintö menee perittävän leskelle. Se, mikä kuitenkin usein unohtuu, on se, että leskenkin kuoltua ovat perintöön lain mukaan oikeutettuja ensiksi kuolleen puolison (perittävän) niin sanotut toissijaiset perilliset. Toissijaisiin perillisiin kuuluvat perittävän äiti, isä, sisarukset ja sisarusten jälkeläiset.

Jos lesken kuoltua joku tai jotkut edellä mainituista toissijaisista perillisistä ovat elossa, saavat heistä ne, joilla silloin on lähin oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, pääsääntöisesti puolet lesken jäämistöstä. Toinen puoli lesken jäämistöstä menee lesken omille perillisille. Mikäli lesken kuoltua toissijaisia perillisiä ei kuitenkaan olisi elossa, menee lesken jäämistö kokonaisuudessaan lesken omille perillisille. Jos taas leskellä itsellään ei ole omia perillisiä (eli perintö menisi lain mukaan valtiolle), mutta ensiksi kuolleen toissijaisia perillisiä olisi elossa, saavat ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset koko lesken jäämistön.

Testamentti

Edellä on kerrottu, miten lapsettoman henkilön perintö jakautuu lain mukaan. Lapseton henkilö voi kuitenkin halutessaan määrätä testamentilla omaisuutensa jakautumisesta lakimääräisestä perimysjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Testamentin avulla voi esimerkiksi avoliitossa elävä lapseton pariskunta testamentata omaisuutta toisilleen, lapseton aviopari sulkea toissijaiset perilliset perimyksen ulkopuolelle tai lapseton yksineläjä testamentata omaisuutensa haluamilleen läheisille henkilöilleen tai vaikka järjestölle.

Testamentti voi parhaimmillaan tekijänsä tahdon toteuttamisen lisäksi myös selkeyttää perimysasioita. Lapsettoman henkilön onkin järkevää pohtia hyvissä ajoin, kuka tai ketkä hänen lakimääräisiä perillisiään ovat ja onko ”perijöiden listaa” tarpeen muokata testamentilla.

Toimistomme auttaa mielellään kaikissa perintöasioissa, oli kyse sitten testamentin laatimisesta, perunkirjoituksesta tai perinnönjaosta.