11.01.2021
Lainsäädännön muutoksia vuodelle 2021
Asianajaja Tuomo Vatasen ajankohtaiskirjoitus lainsäädännön muutoksista vuodelle 2021
Vaihtoehtoisista faktoista vapaata uutta vuotta!
Uusi vuosi on tuonut/tuo uusia kujeita myös lainsäädäntöön. Tässä muutamia huomioita:
- Lomautuksia koskevat määräaikaiset muutokset ovat päättyneet.
- Lomautusilmoituksen määräaika on taas lain mukaan 14 päivää (ks. myös TES),
- määräaikaista työntekijää ei voida enää lomauttaa
- eikä koeaikapurkua voi tehdä taloudellisella ja tuotannollisella perusteella.
- Taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottoaika on taas 4 kk (6 kk, jos työsuhde on kestänyt vähintään 12 vuotta).
- YT-menettelyjen ajat ovat palanneet normaaleiksi.
- Yritys voidaan hakea konkurssiin 1.2. lukien 30.9.2021 saakka maksukehotuksen perusteella, jos selvää ja erääntynyttä saatavaa ei ole maksettu 30 päivän kuluessa kehotuksesta. (Nythän on 31.1.2021 asti voimassa konkurssilain väliaikainen muutos, joka estää konkurssiin haun normaalin 7 päivän konkurssiuhkaisen maksukehotuksen perusteella). Tarvittaessa velallinen voidaan siis tammikuun jälkeen hakea konkurssiin 3 kk:n sisällä annetun maksukehotuksen perusteella. Perusteeksi kelpaa myös kehotus, jossa maksuajaksi on ilmoitettu 7 päivää eli myös tällaiset 1.11.2020 jälkeen annetut kehotukset kelpaavat.
- Viivästyskorko on edelleen 7 % ja kaupallisissa sopimuksissa 8 %. (Viivästyskorkoa voidaan vaatia aina eräpäivästä lukien eikä vasta sitä seuraavasta päivästä niin kuin usein näkee meneteltävän).
- Perintälakia on muutettu yrityksiltä olevien saatavien perinnän osalta 30.6.2021 saakka niin, että trattaa ei saa käyttää, kun velallisena on yksityisliike, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Trattaa ei saa osakeyhtiönkään osalta julkaista tai merkitä luottotietoihin, jos yhtiöllä on meneillään 1. tilikausi tai sen edellisen tilikauden liikevaihto on ollut alle 100.000 €. Perintäkulujen määrää on rajoitettu myös yrityssaatavien osalta.
- Listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantien verotusta on lievennetty siten, että merkintähinnaksi riittää osakkeen matemaattinen arvo. Edellytyksenä on kuitenkin, että etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä, joten yksittäisen työntekijän sitouttamisessa tästä ei ole apua.
Näiden muutosten perusteella kenenkään tuskin kannattaa lähetä eduskuntatalolle räyhäämään ?