Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistui 1.1.2023

Seksuaalirikoslainsäännösten uudistus astui voimaan tammikuun alussa. Uudistuksella vahvistettiin jokaisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Uusi lainsäädäntö korostaa suostumuksen merkitystä ja ottaa myös entistä paremmin huomioon valta-aseman väärinkäytön seksuaalisissa hyväksikäyttötilanteissa, sekä tilanteet, jossa suostumusta ei voi antaa. Uutena rangaistavana tekona rangaistavaksi tuli myös seksuaalisen kuvan lähettäminen ilman lupaa. Lisäksi seksuaalirikosten rangaistusasteikko koveni ja lapsiin kohdistuvat rikokset luokiteltiin entistä vakavammiksi.

Seuraavassa asianajaja Tuija Valmari kiteyttää olennaisimmat seksuaalirikoksia koskevat muutokset.

Milloin kyseessä on raiskaus?

Aiemmin raiskauksen tunnusmerkit ovat täyttyneet, kun teossa on ollut mukana väkivaltaa tai väkivallan uhkaa ja uhri on ollut puolustuskyvytön. Jatkossa raiskauksen määritelmä rikoslaissa perustuu suostumukseen. Raiskaus on sukupuoliyhteys sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Laissa ei käytetä termiä ”suostumus”, mutta käytännössä vapaaehtoisuuden puute tarkoittaa suostumuksen puutetta. Vastedes laki tunnistaa siten myös painostuksen ja lamaantumisen syinä, jotka estävät suostumuksen antamisen.

Laki ei edellytä määrätyllä tavalla ilmaistua suostumusta, kuten esimerkiksi julkisuudessa saivarreltua kirjallista suostumuslomaketta. Vapaaehtoisuus tai sen puuttuminen voi ilmetä sanallisen ilmaisun, eleiden tai muun toiminnan perusteella. Olennaista on, että molemmat osapuolet osallistuvat toimintaan yhteisymmärryksessä.

Uusi laki laajensi myös sukupuoliyhteyden määritelmää siten, että sukupuoliyhteys voi tapahtua muullakin tavalla, kun tunkeutumalla toisen kehoon. Sukupuoliyhteyden määritelmä löytyy rikoslain 23. pykälästä.

Valta-asema ja seksuaalinen hyväksikäyttö

Aikaisemmin seksuaalisesta hyväksikäytöstä rangaistiin, mikäli henkilö asemaansa hyväksikäyttäen taivutti heikomman osapuolen sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon. Nykyisin rikoksen tunnusmerkistö täyttyy asemaansa käyttävän muunkinlaisella aktiivisella toiminnalla. Kyse voi olla esimerkiksi valta-aseman väärinkäytöstä henkilöön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on terveydentilan vuoksi heikentynyt. Sääntely koskee nykyisellään myös tekoja, jotka kohdistuvat 16—18-vuotiasiin henkilöihin työsuhteessa ja vapaa-ajan harrastuksissa. Vakava valta-aseman väärinkäyttö ja sukupuoliyhteys tuomitaan raiskauksena.

Seksuaalinen ahdistelu voi olla muutakin kuin koskettelua

Aikaisemmin seksuaalisesta ahdistelusta tuomittiin se, joka koskettelemalla teki toiselle seksuaalisen teon, joka oli omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Uuden lainsäädännön myötä seksuaalisen ahdisteluun voi syyllistyä muullakin tavalla kuin fyysisesti koskettelemalla – esimerkiksi viestien tai kuvien lähettämisen kautta.

Seksuaalisesta ahdistelusta voidaan siten nykyisin tuomita myös se, joka lähettää ei toivotun kuvan sukupuolielimestään toiselle henkilölle. Seksuaalista ahdistelua voi olla myös esimerkiksi toisen ulkonäön seksuaalinen kommentointi julkisella paikalla.

Seksuaalista ahdistelua vai seksuaalista kajoamista?

Toisen suutelu vastoin tämän tahtoa tai seksuaalisesti merkityksellisten paikkojen, kuten rintojen, sukuelinten, takapuolen, reisien tai kaulan koskettelu on jatkossakin rangaistavaa seksuaalista ahdistelua. Seksuaalisen ahdistelu tarkoittaa seksuaalisia tekoja, jotka ovat omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalisen kajoamisen tunnusmerkistö koskee puolestaan seksuaalisia tekoja, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti. Seksuaalisessa kajoamisessa on näin ollen kyse vakavammasta seksuaalisesta teosta kuin seksuaalisessa ahdistelussa.

Seksuaalisena kajoamisena rangaistavia seksuaalisia tekoja voivat olla esimerkiksi intensiivinen tai voimakas kosketteleminen seksuaalisesti merkityksellisiin ruumiinosiin, toisen saaminen katsomaan tekijän seksuaalista kanssakäymistä, toisen saaminen ryhtymään häneen itseensä kohdistuvaan seksuaaliseen tekoon tai toisen henkilön sukuelinten tai sukupuoliyhteyden kuvaaminen.

Kumpikaan säännös ei koske sukupuoliyhteyden käsittäviä tekoja, vaan ne tuomitaan vapaaehtoisuuden puuttuessa yksiselitteisesti raiskauksena.

Kunnianloukkauksesta seksuaalirikokseksi

Myös seksuaalisen kuvan tai videon laajalle piirille lähettäminen eli levittäminen ilman kohteen suostumusta on uuden lain mukaan rangaistavaa. Aikaisemmin tällaisista teoista voitiin aikuiseen kohdistuvina rangaista lähinnä kunnianloukkauksena tai yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä. Nykyään teko luetaan edellisten sijasta seksuaalirikokseksi.

Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ja ”lapsen osallisuus”

Lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotettiin pääosin aikuisia koskevista säännöksistä. Alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvia tekoja koskevat säännökset lapsenraiskauksesta, törkeästä lapsenraiskauksesta, seksuaalisesta kajoamisesta lapseen, törkeästä seksuaalisesta kajoamisesta lapseen ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 

Rangaistussäännös eroaa aikuisia koskevasta sääntelystä siten, ettei rangaistavuuden edellytyksenä ole vapaaehtoisuuden puuttuminen. Lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsi ei kykene antamaan pätevää suostumusta seksuaaliseen kanssakäyntiin aikuisen kanssa. Lapsenraiskauksesta tuomitaan nykyisin se, joka on sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman lapsen kanssa. Lisäksi lapsenraiskauksesta voidaan tuomita myös se, joka on sukupuoliyhteydessä kuusitoista mutta ei kahdeksantoista vuotta täyttäneen lapsen kanssa, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden.

Näin ollen alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistuvaa sukupuoliyhteyttä pidetään jo sellaisenaan lähtökohtaisesti raiskausrikoksena. Tähän asti vastaavia tapauksia on käsitelty lapsen hyväksikäyttönä. Rangaistavaa ei kuitenkaan jatkossakaan ole nuorten keskinäinen kanssakäyminen, jossa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ei loukata.

Rikoksen uhrille

Mikäli joudut seksuaalirikoksen uhriksi, on tärkeää hakea ensi sijassa apua ja tukea. Hakeutuminen avun piiriin helpottaa myös asian selvittämistä jälkikäteen. Fyysisen teon kohteeksi joutuneen kannattaa soittaa hätänumeroon tai hakeutua lähimpään sairaalaan, jotta uhri saa apua ja hänelle voidaan tehdä oikeuslääketieteelliset tutkimukset. Mikäli seksuaalirikos tapahtuu esimerkiksi internetissä tai jonkun teknisen viestimen kautta, on syytä ottaa esimerkiksi viestit talteen kuvakaappauksin.

Rikoksen uhrin on myös hyvä ottaa yhteyttä Rikosuhripäivystykseen. Rikosuhripäivystyksen työntekijät ja koulutetut tukihenkilöt ovat aina valmiita auttamaan ja tukemaan seksuaalirikoksen uhreja sekä ohjaamaan heitä tarvittaessa eri palvelujen piiriin.

Toimistomme asianajajat ovat erikoistuneet seksuaalirikosten uhrien avustamiseen tuomioistuimessa. Mikäli joudut seksuaalirikoksen uhriksi, kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asianajaja on seksuaalirikoksen uhreille yleensä maksuton ja uhri on oikeutettu avustajaan jo esitutkinnan aikana. Asianajajan käyttämisestä aiheutuvat kustannukset katetaan seksuaalirikosasiassa usein joko kotivakuutukseen kuuluvasta oikeusturvaedusta tai valtion varoista tuomioistuimen antaman asianomistajan oikeudenkäyntiavustajamääräyksen perusteella.

Seksuaalirikosasioissa voit rohkeasti kääntyä toimistomme asianajajien Maija Laukkasen (p. 0503501921/ maija.laukkanen@surakka.fi) ja Tuija Valmarin (0505224427/ tuija.valmari@surakka.fi) puoleen.