Laiton uhkaus rikoksena

Jokaisella ihmisellä on oikeus turvallisuudentunteeseen niin itsensä, läheistensä kuin omaisuutensakin puolesta. Laiton uhkaus kohdistuu rikoksena tämän turvallisuudentunteen loukkaamiseen. 

Voimassa olevan rikoslain mukaan laittomaan uhkaukseen syyllistyy se, joka ”nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa”.

Tässä artikkelissa tarkastellaan laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä, tekotapoja ja seuraamuksia.

Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö

Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö voidaan jakaa osiin, jotta saadaan parempi käsitys siitä, mitä toiminnalta vaaditaan, jotta se voidaan katsoa laittomaksi uhkaukseksi. 

• Henkilön tulee uhata toista nimenomaan rikoksella. Lainmukaisella toiminnalla uhkaaminen ei täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Esimerkiksi uhkaus paljastaa henkilön uskottomuus tämän puolisolle tai henkilön tekemä verovilppi verottajalle eivät täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Mikäli uhkauksella ryhtyä sinänsä lainmukaiseen toimintaan saadaan uhkauksen kohde toimimaan tietyllä tavalla, saattaa asiassa kuitenkin tulla kyseeseen jokin muu rikos, kuten pakottaminen tai kiristys. 

• Rikoksen, jolla uhataan, tulee kohdistua henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai omaisuuteen. Usein laiton uhkaus toteutuu uhkaamalla toista väkivallalla, mutta myös uhkaukset toisen omaisuuden vahingoittamisesta tai varastamisesta voivat täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Sen sijaan esimerkiksi kunnianloukkauksella uhkaaminen ei yleensä täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä, koska uhka ei kohdistu henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai omaisuuteen. Tällöinkin kunnianloukkauksella uhkaaminen voi täyttää muun rikoksen tunnusmerkistön, jos uhkauksella saadaan toinen toimimaan tietyllä tavalla.

• Uhkauksen tulee aiheuttaa uhatulle perusteltu syy pelätä joko omasta tai toisen puolesta henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Tosiasiassa vaaratonkin uhkaus, kuten toisen osoittaminen lataamattomalla ampuma-aseella, voi täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Jos henkilö sen sijaan osoittaa toista aseella, joka voidaan selvästi tunnistaa leluaseeksi, tunnusmerkistö ei välttämättä täyty. Keskeistä on arvioida, kuinka todennäköisenä uhkauksen kohde voi pitää sitä, että uhkauksen esittäjä kykenee ja aikoo toimia uhkauksensa mukaisesti.

Laittoman uhkauksen tekotavat 

Laittoman uhkauksen tunnusmerkistö voi täyttyä useissa varsin erilaisissa tilanteissa. Rikoslaissa on erikseen mainittu aseen nostaminen toista vastaan. Tästä voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun henkilö osoittaa toista ampuma- tai teräaseella. Myös muulla pahoinpitelyyn tai omaisuuden tuhoamiseen soveltuvalla välineellä uhkaaminen voi täyttää tunnusmerkistön. Esimerkiksi uhkaus iskeä toista puuhalolla voisi täyttää tunnusmerkistön, vaikka halkoa ei tavallisesti mielletäkään aseeksi. 

Laiton uhkaus ei edellytä aseella uhkaamista. Myös suullisesti esitetty tappo- tai pahoinpitelyuhkaus voi täyttää tunnusmerkistön. Uhkauksen esittäjän ja kohteen ei tarvitse olla samassa paikassa. Myös tekstiviestillä esitetty uhkaus voi täyttää tunnusmerkistön. Uhkauksen voi kohdistaa myös henkilön läheiseen tai omaisuuteen, esimerkiksi uhkaamalla pahoinpidellä perheenjäsen tai polttaa asunto. 

Uhkaamistapa vaikuttaa siihen, kuinka perusteltuna kohteen pelkoa voidaan pitää. Anonyymillä keskustelupalstalla esitetty uhkaus voi olla vaikeampi arvioida vakavasti otettavaksi kuin kasvotusten esitetty uhkaus. Arvio tehdään kuitenkin aina kokonaisuutena. Huomioon voidaan ottaa uhkauksen sisältö ja esittämistapa, uhkaajan ja uhatun henkilö, uhkaajan mielentila, mahdolliset aseet sekä muut tilanteeseen liittyvät olosuhteet. 

Laiton uhkaus työpaikalla 

Työpaikalla uhkaus voi liittyä esimerkiksi asiakaspalvelutilanteeseen, viranomaisasiointiin, hoitotyöhön tai työntekijöiden väliseen ristiriitaan. Työpaikalla esitettyä uhkausta arvioidaan samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin laittomia uhkauksia.

Työtehtävän vuoksi esitetyn uhkauksen merkitys näkyy myös syyteoikeudessa. Laiton uhkaus voi olla virallisen syytteen alainen, jos se on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä ole saman työnantajan palveluksessa. Työpaikalla esitetty uhkaus on aina syytä dokumentoida mahdollisimman tarkasti ja ilmoittaa työnantajalle, jotta tilanteessa voidaan nopeasti arvioida mahdollisesti tarvittavat turvallisuustoimet. 

Laiton uhkaus sosiaalisessa mediassa 

Myös sosiaalisessa mediassa tai muussa verkkoviestinnässä esitetty uhkaus voi täyttää laittoman uhkauksen tunnusmerkistön. Ratkaisevaa on uhkauksen sisältö ja asiayhteys, ei käytetty viestintäväline.

Verkossa esitetyn uhkauksen arvioinnissa voi olla merkitystä esimerkiksi sillä, tunnetaanko viestin lähettäjä, sisältääkö viesti konkreettisia tietoja uhkauksen kohteesta, onko uhkaaja aiemmin käyttäytynyt uhkaavasti ja kuinka välittömältä uhkauksen toteuttaminen vaikuttaa. Pelkkä loukkaava tai vihamielinen kirjoittelu ei sellaisenaan ole laiton uhkaus, ellei viestissä uhata henkilökohtaiseen turvallisuuteen tai omaisuuteen kohdistuvalla rikoksella ja elleivät muut tunnusmerkistön edellytykset täyty. 

Laiton uhkaus suhteessa muihin rikoksiin 

Koska laiton uhkaus edellyttää toisen uhkaamista rikoksella, uhkaustilanteeseen voi liittyä myös uhkauksen toteutuminen. Vakiintuneesti on katsottu, ettei laittomasta uhkauksesta ole tarpeen rangaista erikseen, jos uhkaus sisältyy osaksi toista rikollista tekoa. Jos henkilö ensin uhkaa lyödä toista ja ryhtyy sitten lyömään, tapausta arvioidaan yleensä pahoinpitelynä, johon uhkaus sisältyy. Jos pankkiryöstäjä uhkaa henkilökuntaa ja asiakkaita aseella, tapausta arvioidaan ryöstönä. 

Myös laittoman uhkauksen ja pakottamisen suhde on tämänkaltainen. Jos uhkauksella saadaan henkilö toimimaan halutulla tavalla, toimintaa voidaan arvioida laittoman uhkauksen sijasta pakottamisena. 

Rangaistukset ja korvausvelvollisuus 

Laittomasta uhkauksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Laiton uhkaus on pääsääntöisesti asianomistajarikos, mikä tarkoittaa, että syyttäjä voi yleensä nostaa syytteen vain, jos loukattu henkilö vaatii rikoksen saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi. 

Laiton uhkaus on virallisen syytteen alainen rikos, jos uhkauksen tekemiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä, jos erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista, jos uhkaus on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi tai jos uhkaus on kohdistunut henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä ole saman työnantajan palveluksessa. Tällöin syyttäjä voi nostaa syytteen ilman asianomistajan erillistä rangaistusvaatimusta. 

Laittoman uhkauksen kohteella voi olla oikeus kärsimyskorvaukseen. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa laittomasta uhkauksesta maksettavat kärsimyskorvaukset vaihtelevat 250 ja 1 800 euron välillä. Korvauksen määrä on yleensä korkeampi, jos uhkaukseen liittyy välitön väkivallan uhka. Asianomistajalla voi olla oikeus myös muuhun vahingonkorvaukseen, jos uhkaus on aiheuttanut hänelle osoitettavissa olevaa korvattavaa haittaa, kuten psyykkisiä oireita tai hoidon tarvetta. 

Lopuksi 

Laittoman uhkauksen arviointi riippuu olennaisesti tilanteen olosuhteista. Keskeistä on, onko uhkauksen kohteella ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Arvioinnissa ei tarkastella vain käytettyjä sanoja, vaan kokonaisuutta, johon kuuluvat uhkauksen sisältö, esittämistapa, osapuolten suhde ja muut tilanteeseen liittyvät seikat. 

Kaikki uhkaaviksi koetut teot eivät täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Menettely voi kuitenkin täyttää jonkin muun rikoksen, kuten pakottamisen, kiristyksen tai kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Olennaista on arvioida sekä teon sisältöä että sitä, mihin tekijä menettelyllään pyrkii.

Toimistomme asiantuntijat avustavat asiakkaitamme monipuolisesti rikosasioissa. Voitte kääntyä puoleemme luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä rikosasioihin liittyvissä kysymyksissä.