Mitä työnantajan on hyvä tietää työsuhteen ehtojen muodostumisesta?

Mitä työnantajan on hyvä tietää työsuhteen ehtojen muodostumisesta?

Työsopimus

Usein työsopimuksen laatiminen tulee ajankohtaiseksi uutta työntekijää palkattaessa. Työnantajalle voi tuntua helpolta ratkaisulta tarttua vanhaan työsopimuspohjaan, joka täytetään sen enempää asiaa miettimättä. Asian nopean ”alta pois” – ajattelun sijaan kannattaisi kuitenkin pysähtyä miettimään, kuinka työsopimus tosiasiassa vaikuttaa työnteon ehtoihin ja työnantajan työnjohto-oikeuteen valvoa ja johtaa työtä.

Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työnantajan on kuitenkin annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivat ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Käytännössä tämän velvoitteen vuoksi useimmiten työsopimus laaditaan kirjallisesti. Lisäksi alalla sovellettava työehtosopimus voi sisältää määräyksiä työsopimukseen liittyen.

Työsopimus on keskeinen osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva asiakirja. Pääsääntöisesti työnantaja ei voi muuttaa työsopimukseen kirjattuja ehtoja yksipuolisesti. Mikäli työnantaja haluaa muuttaa nimenomaisesti työsopimukseen kirjattua ehtoa, edellyttää tämä lähtökohtaisesti asiasta sopimista työntekijän kanssa tai irtisanomisperusteen käsilläoloa.

Vakiintunut käytäntö

Vakiintunut käytäntö tai tapa voi muodostaa, ja usein muodostaakin, osan työsuhteessa noudatettavista ehdoista. Tällainen käytäntö voi ensinnäkin seurata laista, toiseksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia sovellettavasta käytännöstä, kolmanneksi työehtosopimus voi sisältää tällaisia määräyksiä tai käytäntö voi pitkähkön noudattamisen seurauksena muodostua työsuhteen ehdoksi.

Mikäli käytäntö on muodostunut työsuhteen ehdoksi, ei työnantaja voi sitä yksipuolisesti muuttaa.

Millainen käytäntö sitten voi muodostua työsuhteen ehdoksi ja miten?

Oikeuskäytännön perusteella osaksi työsopimusta ja siten sitovaksi normiksi työsuhteessa voi muodostua ainakin mikä tahansa sellainen asia, mistä voitaisiin sopia työsopimuksella.

Ainakin työsuhteeseen välittömästi liittyvät taloudelliset edut, kuten palkkaus ja vuosilomaedut, ovat voineet vakiintua noudattamisen seurauksena ja näin muodostuneet sitoviksi. Kuitenkin keskeisiin työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluviin asioihin, kuten esimerkiksi työtehtäviin ja työaikajärjestelyihin, on sen sijaan suhtauduttu oikeuskäytännössä pidättyväisemmin.

Käytännön muodostuminen sitovaksi edellyttää ”pitkähkön” ajan noudattamista. Aika vaihtelee tapauskohtaisesti. Kuitenkin lyhytaikaisempikin käytäntö voi muodostua työsuhteessa sitovaksi, mikäli noudattaminen on jatkuvaa tai toistuvaa, eikä kumpikaan osapuoli esitä asiaan poikkeavia näkökantoja.

Työehtosopimukset

Alalla voi olla noudatettavana työehtosopimus, joka sisältää määräyksiä työsuhteen ehdoista. Osa työehtosopimuksista on yleissitovia, ja toiset taas tulevat sovellettavaksi liittoon kuulumisen perusteella (normaalisitovuus).

Työehtosopimusmääräykset voivat rajoittaa yksittäisen työnantajan ja työntekijän mahdollisuuksia sopia työsuhteen ehdoista. Toisaalta työehtosopimus voi tarjota myös sellaisia mahdollisuuksia (esimerkiksi työaikajoustot, paikallinen sopiminen), joita lainsäädäntö ei mahdollista. Näin ollen työnantajan on hyvä perehtyä alansa työehtosopimukseen huolellisesti.

Muistilista

• Tarkista, että työsopimuspohjasi ja olemassa olevat sopimukset ovat ajan tasalla.
• Pohdi, millaiset ehdot palvelisivat oman toimintasi toteuttamista parhaalla mahdollisella tavalla ja kartoita vaihtoehdot niiden toteuttamiseen.
• Käy läpi yrityksessäsi noudatettavat käytänteet sekä ”hiljaiset” säännöt ja tavat.
• Keskustele työntekijöiden kanssa, mikäli havaitset, että joitakin tapoja tai käytänteitä olisi tarpeen muuttaa tai kehittää. Työntekijöillä voi olla tarjota myös sellaisia vaihtoehtoja ja ideoita, joita et ole tullut ajatelleeksi.
• Älä epäröi olla yhteydessä asianajajaan tai lakimieheen tarvittaessa. Usein epäselvyyksien ennaltaehkäisy on parempi ja edullisempi tapa hoitaa asia, kuin mahdollisen riidan ratkaiseminen tuomioistuimessa.