Voiko ex-puoliso periä minut?

Voiko ex-puoliso periä minut?

Entisen puolison ei useimmiten haluta olevan millään tavalla osallisena omien kuolemanjälkeisten asioiden hoidossa, saati perinnönjaossa. Onko huoli tällaisesta aiheellinen?

Asiaa tarkasteltaessa on hyvä muistuttaa ensin lyhyesti mieleen perintöä sääntelevän perintökaaren säännökset:

• Henkilön, jolla on lapsia, ensisijaiset perilliset ovat hänen omat lapsensa. Aviopuoliso ei peri mitään lain nojalla, jos perittävällä oli omia lapsia.
• Henkilön, jolla ei ollut lapsia ja joka oli naimisissa, ensisijainen perijä on hänen aviopuolisonsa. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä muistaa, että aviopuoliso ei tällöinkään lähtökohtaisesti peri, jos puolisoiden avioeroasia oli toisen kuollessa vireillä käräjäoikeudessa. Luonnollisesti siis jo ennen kuolemaa avioeroon tuomituilla puolisoilla ei ole toisiinsa lain nojalla perintöoikeutta.
• Avopuoliso ei peri lain nojalla koskaan.

Toimittamaton ositus

Yksi keskeisimmistä asioista avioeron jälkeen on huolehtia, että ositus puolisoiden välillä on toimitettu. Osituksesta on syytä laatia kirjallinen sopimus, jotta osituksen toimittamisesta voidaan varmistua vielä myöhemminkin. Henkilön kuoltua aikaisempien avioliittojen osalta on perunkirjoituksen yhteydessä selvitettävä, että onko ositukset tehty. Kirjallinen sopimus auttaa tässä huomattavasti.

Mikäli ositusta ei ole toimitettu toisen kuoltua, on ex-puoliso lähtökohtaisesti avio-oikeutensa nojalla kuolleen puolison kuolinpesän osakas (ellei avioehtosopimuksesta, avio-oikeuden vanhentumisesta tai muusta syystä johdu, ettei hänellä ole avio-oikeutta kuolleen omaisuuteen). Vaikka ex-puoliso ei tällöinkään lain nojalla peri, on hän mahdollisesti oikeutettu saamaan kuolinpesästä tasinkoa avio-oikeutensa nojalla. Osakasaseman vuoksi myös hänen suostumuksensa tarvitaan kuolinpesässä tehtäviin toimiin – niin pitkään, kunnes ositus on toimitettu. Avioeron myötä onkin syytä huolehtia osituksen toimittamisesta asianmukaisesti. Tällöin varmistetaan, että ex-puoliso ei ole myöskään omassa kuolinpesässä osakkaana.

Yhteinen lapsi

Varsinaisen perimisen osalta merkittävin riski liittyy niin sanottuun välilliseen perimiseen. Käytännössä välillinen periminen voi tapahtua yhteisen lapsen kautta. Mikäli lapsesi perii sinut ja kuolee itse naimattomana ja lapsettomana (sekä ilman testamenttia), ovat hänen ensisijaisia perillisiään hänen vanhempansa (molemmat 50 %). Kuolleen vanhemman osuuden jakaisivat hänen sisaruksensa. Mikäli sisaruksia ei ole, mutta toinen vanhempi olisi elossa, saisi hän lain nojalla lapsen koko perinnön. Tämä tarkoittaa, että myös sinulta perittyä omaisuutta voisi päätyä yhteisen lapsen kautta entiselle puolisolle joko osittain tai kokonaan.  Tämä onkin skenaario, jota moni ei osaa ajatella.

Lapsi voi toki itse tehdä testamentin (mikäli hänellä on oikeus tehdä testamentti ikänsä ym. puolesta) omaisuudestaan ja näin määrätä oman tahtonsa mukaisesti omaisuutensa esimerkiksi muulle henkilölle kuin vanhemmalleen, jolloin välillistä perimistä ei tapahdu.

Mikäli välillisen perimisen mahdollisuuteen haluaa vaikuttaa itse, on mahdollista laatia testamentti, jolla itseltä lapselle siirtyvä perintö määrätään menemään lapsen kuoltua nimetylle henkilölle (ns. toissijainen saaja). Tällöin nimetty henkilö saa omaisuuden lapsen kuoltua, eikä omaisuus siirry lapsen kautta perintökaaren (tai lapsen testamentin) nojalla eteenpäin. Tällainen määräys rajoittaa kuitenkin lapsen oikeutta perittyyn omaisuuteen, eikä lapsi voi siten esimerkiksi määrätä itse perimästään omaisuudesta omalla testamentillaan. Koska lapsen oikeutta olisi näin rajoitettu, tarkoittaa se samalla lapsen oikeutta vaatia ja saada lakiosansa. Lakiosan myötä lapsi voi siis edelleen saada täyteen päätäntävaltaansa omaisuutta, joka voi siirtyä hänen jälkeensä joko perintökaaren tai lapsen oman testamentin nojalla eteenpäin. On siis mahdollista, että lakiosana saatua omaisuutta siirtyy lapsen kautta myös entiselle puolisolle. Välillisen perimisen mahdollisuutta ei näin ollen voi tällä tavalla täysin aukottomasti estää.

Testamentit ja muut määräykset

Eron jälkeen, olipa kyseessä sitten avioero tai avoliiton taikka seurustelusuhteen päättyminen, on syytä käydä tarkasti läpi kaikki tärkeät asiakirjat kuten testamentti ja mahdolliset edunsaajamääräykset (esim. henkivakuutuksissa). Periaatteessa on mahdollista, että tällaisten kautta entinen puoliso voisi olla edelleen nimettynä edunsaajana ja näin ollen oikeutettu saamaan omaisuutta jälkeesi. Riski on erityisen suuri silloin, kun hänet on nimetty edunsaajaksi nimeltä (eikä esim. ”aviopuoliso”.) Ensiarvoisen tärkeää onkin käydä eron jälkeen läpi kaikki määräykset ja tarvittaessa päivittää ne ajantasaisiksi.

Mikäli aiheeseen liittyvät asiat pohdituttavat, voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä toimistoomme.